tiistai 17. helmikuuta 2015

Lahja

Joskus, odottamatta ja yllättäen, saatat törmätä tapahtumaan, josta jopa tällainen realisti ei voi olla hakematta syvempää merkitystä!

Yhtenä päivänä  lomallamme lähdimme ajelemaan Kapin niemimaan koilliskulmaan, Afrikan mantereen eteläiseen kärkeen Cape Pointiin ja samalla kävimme  lounastamassa paikan Two Oceans ravintolassa. Ympärille avautui uskomattoman upea merimaisema ja loistava ruoka kruunasi herkullisen hetken. Ainoa asia mikä häiritsi vähän itseäni oli se, että pöytien ympärillä ja jopa tyhjillä pöydillä hyppeli joukko mustia lintuja kärkkymässä pöydästä poistuvien ruuantähteitä. Huolimatta pienoisesta lintukammostani, en voinut olla ihailematta kiiltävän mustia, sulavia lintuja, joiden alimmat, piilossa olevat siipisulat loistivat kirkkaan oransseina. Koska olin jo alkumatkasta kerännyt talteen muutamia kauniin, pilkullisen helmikanan höyhenen,  silmäilin terassilla ympärilleni, josko näiltä linnuilta olisi myös höyheniä terassille  pudonnut. Muillekin huokailin, josko olisi mahtavaa saada moinen sulka itselleni.  Ainoatakaan sulkaa ei kuitenkaan näkynyt missään  ja lopulta tyydyimmekin vain kyselemään tarjoilijalta, minkä nimisiä kauniit linnut olivat. Red winged starling kuului vastaus, punasiipikottarainen. Kalliorakkeli, kertoi google myöhemmin suomalaisen nimen.

Muutaman tunnin jälkeen, kun jo viimeisetkin lautaset oli kerätty pois edestämme ja istuimme odottamassa laskua, yhtäkkiä jostain  yläpuoleltani, hitaasti leijaillen, laskeutui pöydälle eteeni kaunis, kapea sulka. Eikä mikä tahansa sulka, vaan juuri sellainen upean hehkuva, oranssi siipisulka. Se laskeui todellakin kuin tyhjästä,  suoraan eteeni paikalle, jossa vielä hetki sitten oli ollut jälkiruokalautanen. Tuijotin tyhjästä ilmestynyttä sulkaa hetken ällistyneenä ja kun nostin katseeni siitä muihin, huomasin kanssalounastavien ilmeestä, etten ollut ihmettelyni kanssa yksin.
 Lahja? Merkki? Mene ja tiedä, mutta oudon tunteen kokemus kyllä jätti. Sulka on nyt visusti tallessa ja se tulee saamaan arvoisensa paikan suunnittelemaani unisieppariin, jota varten niitä helmikanankin höyheniä olin jo aiemmin kerännyt.



Uskotko merkkeihin? Onko sinulle sattunut vastaavia juttuja, joita ihmettelet ja mietit vielä jälkeenpäinkin?


-tuija-

8 kommenttia:

  1. Ihmeellistä! Ja upea lintu. Itse uskon kyllä muuhunkin kuin näkyvään maailmaan, mutta itse joudumme antamaan merkityksen asioille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen taas oikeasti skeptikkojen skeptikko, mutta nyt kolahti kokemus vaikka järki sitä tietysti yrittää selittääkin. No niin tai näin, ihana juttu kuitenkin ja tapahtumahetkellä tosi maaginen :)

      Poista
  2. Upea sulka! Uskonko merkkeihin? Riippuu tapauksesta. Siinä vaiheessa, kun kannat kahta painavaa kassia kumpikin käsi lähes maata hippoen ja yli lentävä lintu ruikkasee suoraan rinnoille, niin en usko! =D Sä johdat lintujen kanssa 6-0

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä, hah hah!! Anteeksi, mutta kuolen nauruun ;)
      Munkaan lintukokemukset eivät ole aiemmin olleet kovin mairittelevia. Ja kyllähän mäkin nyt oikeasti ymmärrän, että linnusta se sulka tippui, mutta kokemus oli kyllä koettuna melko järisyttävä :))

      Poista
  3. Oi kuinka ihana tapaus. <3 Ja mielettömän kaunis sulka!

    VastaaPoista
  4. Aivan hania kuvia, mikä väriloisto! Hirmuinen matkakuume iski. :) Tuohon kysymykseesi, uskon ajatuksen ja alitajunnan voimaan, siihen, että ajatuksillamme ohjailemme huomiota niiden mukaiseen suuntaan. Esim. kun olin raskaana, ajattelin koko ajan asiaa ja näin ihan joka puolella ja koko ajan raskaana olevia naisia. Vaikka eiköhän niiden määrä ole suht vakio. :) Yhtä kaikki, ihana tarinasi muistutti taas siitä, että pitää varoa mitä toivoo ja ajattelee, koska toiveilla on usein tapana toteutua… :)

    VastaaPoista

Hei! Kiva kun kävit, vielä mukavampaa on, mikäli päättäisit jättää viestin!