keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Onneksi en ostanut oliivipuuta!


Olen haaveillut isosta oliivipuusta, mutta empinyt tietäen sen kasvatuksen  haasteellisuuden ja tuntien omat hortonomintaitoni. Lauantaina ostin muutaman eukalyptuspuunoksan piristämään kotia ja tykästyinkin kovin niiden harmaanvihreään väritykseen.  Myyjä kertoi oksien olevan vieläpä varsin pitkäikäisiä ja ajattelinkin saavani nauttia niistä pitkään. Kukapa nyt oksat saisi hetkessä kuolemaan. No eilen ihmettelin oksien kuivahkoa ulkomuotoa ja huoli olikin aiheellinen, kevyt kosketuskin sai lehtiä varisemaan pöydälle. Mikä ihme vikana. Nostin ruukkua tarkistaakseni vesimäärän vain huomatakseni ruukun tyhjäksi. Jep! Onneksi en ostanut oliivipuuta!!

-tuija-

Entäs se kummituspuu? Kertokaas siitä, sehän on jo ihan kuolleen näköinen valmiiksikin. Miten se tapetaan?

tiistai 29. lokakuuta 2013

Takinkääntäjien liitosta päivää!!





Olen tainnut muutamaan kertaan mainita, että kun pastellit sisustuksessa on jo kohdaltani kerran eletty  90-luvun alussa, ei niitä meillä enää tulla näkemään. Pysyn kannassani lohenpunaisen ja mintun kanssa vielä, mutta kuin varkain yhdistelmä  pinkki + harmaa + vaalea puu, on alkanut miellyttää silmää. Tuleeko näitä sävyjä silti koskaan meille, vaaleanpunaista pionikimppua enempää, jää nähtäväksi, mutta herkulliselta yhdistelmä näyttää! Tein pari kollaasia esittelemään väricomboa, muita ihastuneita?

-tuija-

(Sanna, I know ;))


maanantai 28. lokakuuta 2013

Carrie Bradshaw's apartment

Olen pohjapiirrosten suuri fani. Työssäni pidän erityisesti siitä, kun saneerauskohteissa vanhaan pohjaan lähdetään hahmottelemaan uutta tilanjakoa. Aikansa kun tutkii, miettii  ja pyörittää seiniä ja toimintoja, mikä riemullinen tunne syntyykään siitä, kun palat viimein loksahtavat paikoilleen ja palapelin uusi kuva on syntynyt. Minun on ollut aina myös  helpompi hahmottaa ennestään tuntematonta  tilaa pohjapiirustuksen, kun todellisuuden kautta. Olen oppinut luottamaan pohjaan suunnitelmia tehtäessä ja siihen, että jos pohja toimii, toimii kokonaisuus myös käytännössä.
Siksi olikin kiinnostavaa, kun netistä putkahti vastaan  Sinkkuelämää-sarjan Carrie Bradshawn asunnon pohjapiirustus. Oli kiinnostavaa tutkia asunnon tilankäyttöä ja jokseenkin suomalaisesta poikkeavaa
huoneasettelua. Vai mitä sanotte keittiöstä, joka sijoittuu täysin ikkunattomana asunnon keskelle.




Kaikki sarjan fanit muistavat varmasti Carrin iki-ihanan walk-in closetin  (tai tässä tapauksessa walk-through-closet). Sarjan esitysaikaan moiset pukeutumistilat olivat harvinaisuuksia Suomessa ja sellainen nousikin lähes joka sarjaa seuraavan naisen haaveeksi. Nykyään yhä useampaan uuteen taloon pukeutumishuone jo rakennetaankin. Itselle tulee tästä huoneesta aina mieleen kohtaus, jossa naiset  läpikäyvät Carrien muutossa mukaan otettavia tai poisheitettäviä asuja. Tuleeko muille?


Myös vuode ympäristöineen oli monen kohtauksen päänäyttämö!



Sen sijaan olohuoneesta minulla ei ole kovinkaan vahvaa muistikuvaa minkään kohtauksen muodossa, onko teillä?



Seurasitko sarjaa? Kasvoitko naiseksi sen mukana, vai onko se turhanpäiväisten vouhottajien juttu? Jokaisella varmasti löytyy mielipide sarjasta. Minä rakastin ja jossain määrin rakastan vieläkin, kyseistä sarjaa. Se määritteli minulle naiseuden jotenkin täysin uudella tavalla. Se antoi minulle luvan olla nainen isolla N:llä ja nauttia siitä!

-tuija-

kuvat 

Haaste: Kodin tyyli kolmella sanalla

Sain haasteen blogikamu Sannalta kuvata kotimme sisustusta ja  tyyliä kolmella sanalla. Jos kehtaisin, lainaisin vain Home via Lauran  mainiota termiä modernin klassinen, mutta yritän  panostaa nyt enemmän ja  kertoa tyylistäni hieman tarkemmin.
Vaikka oma sisustusmakuni on pysynyt melko samanlaisena jo vuosikausia, oman leimansa kotimme sisustuksiin on lyönyt silti aina myös sen hetkisen kotimme arkkitehtuuri ja valmistumisajankohta. Kaikkia omiakaan koteja ei vaan voi sisustaa samalla kaavalla huomioimatta esimerkiksi rakennuksen arkkitehtuuria tai voimakasta ajankuvaa. 
Nykyinen kotimme on hyvä esimerkki siitä, miten talon rakennusvuosi,  ulkomuoto, historia ja sen tarinat, ovat osaltaan muokanneet ajatusta,  miltä kodissamme pitäisi näyttää. Uudet lukijat voivat lukea talon tarinan täältä.

Sitten niihin sanoihin:

Funktionaalinen 

Kuulun niihin, jotka sekä kotiaan sisustaessaan, että työssään suunnittelijana,  korostavat toiminnallisuutta eli funktionaalisuutta. Vaikka estetiikka on tärkeää, harvoin se menee minulla toiminnallisuuden edelle. Parhaiten tämä näyttäytyy ulkopuoliselle  asettelun väljyytenä, panostuksena pintamateriaaleihin sekä pieninä tarkasti mietittyinä  yksityiskohtina. Kalusteet ovat selkeitä, ajattomia ja vailla runsaita yksityiskohtia. 






Kerroksellinen

Talon rakennusvuosi on -34 ja osin sen takia, mutta myös sen monivaiheisen historian takia,  taloon liittyy monta tarinaa ja paljon eri vaiheita. Tykkään muutenkin lisätä sisustuksiin aina vanhoja kalusteita ja kerroksellisuutta, mutta etenkin tässä kodissa niiden merkitys korostuu.  Koskaan aikaisemmin ei niitä ole tässä laajuudessa meillä ollut, mutta tätä kotia ei nyt vaan voi kalustaa pelkällä uudella ja designilla. Ei vaikka se kuinka olisi oma maku. Moderneja linjoja ja valkoista väriä pehmentävät täällä itämaiset matot, vanhat kaapit ja senkit. Uusien ja trendikkäidenkin asioiden vierestä löytyy kulunutta, entisöimätöntä pintaa ja ajan patinaa. 








Persoonallinen (Humoristinen)

ei taida olla sana, joka liitetään kovin usein sisustukseen, mutta se kuvaa hyvin luonnettani ja tapaani sisustaa. Minusta liiallinen tiukkapipoisuus sekä  sisustamisessa, että elämässä ylipäätään on turhaa ja kuluttavaa. Mietitään liikaa muiden mielipiteitä ja sisustetaan naapureille, vanhemmille, kavereille ja asunnon seuraavaksi ostaville, sen sijaan, että tehtäisiin kotia itselle. Huumorilla en nyt tarkoita kirjaimellisesti mitään räkänaurua, vaan meiltä löytyy pieniä, hauskoja ja  epätavallisiakin  tvistejä. 








Haastan mukaan kertomaan omasta tyylistään seuraavat blogit: JoannaElsa,  Esmeralda ja Riikka!
Sellaisilla ajatuksilla tämä maanantai polkaistiin käyntiin. 

-tuija-

P.S. Alunperin haaste on lähtöisin Valentine's Afternoon blogista


perjantai 25. lokakuuta 2013

Teukka ja mä

Nolona informoin, että kaikesta meuhkaamisesta huolimatta, kotimme jakso Suomen kaunein koti-ohjelmassa esitetään vasta 09.12. ja jaksonimenä on "Asuinkäyttöön muutetut". Emme ole siis tuo kolmosjakson kivitalojen tyylihuonekalukoti, vaikka makuuhuonekuvamme sen kylkeen onkin vahingossa laitettu! Kiitos ja anteeksi! Saanhan vähän syyttää sitä väärää kuvaa?!


 Hämään teitä unohtamaan edellisen episodin ja ihastutan/vihastutan teitä tämän viikon tapahtumakuvalla!



Tästä tämä sitten alkaa, naama joka postauksessa. Lupaa, että tämä on viimeinen hetkeen.
Ihanaa viikonloppua kaikille!

-tuija-

torstai 24. lokakuuta 2013

Liian valkoinen?

Muistanette manttelitakkapostauksen, jossa kaavailin kyseistä takkaa makuuhuoneeseemme. Asia on edennyt vaiheeseen, jossa takkakehikko on tilattuna, mutta sen toimituspäivää ei ole vielä vahvistettu. Tarkoituksenahan on rakentaa makuuhuoneeseen  manttelitakkakehys, johon istutetaan valmis bioetanolilla toimiva takkakehikko. Itse takan rungosta tulee musta ja manttelin päällys todennäköisesti marmorista. Koska takkayksikkö mustana on melko hallitseva, halusin rauhoittaa muut seinät. Vanha raitatapetti sai poistua ja tilalle on maalattu valkoista maalia. Toinen päätyseinistä on harmaalla maalilla ja toisen tapetoin Cole & Sonsin valkoisen ja harmaan sävyisellä illuusiotapetilla.
Vielä ilman  takan ryhdistävää vaikutusta,  noin valkoinen  kokonaisuus on,  noh melkoisen valkoinen. Tiedän, että monen mielestä liikaa valkoista ei voi ollakaan, mutta omaan makuuni huone tuntuu tällä hetkellä mielenkiinnottomalta . Takka on  tulossa peräseinälle kahden ikkunan väliin eli tuohon kuvassa näkyvän senkin paikalle. Takkakehikkoa on nyt odoteltu jo tovi, taidankin soittaa sen perään asap!









Voiko koti sinusta olla liian valkoinen? Olisi kiva lukea mielipiteitä puoleen jos toiseenkin!


-tuija-


P.S Täältä näet huoneen raitatapetilla




keskiviikko 23. lokakuuta 2013

"Tyylihuonekalukoti"

Kaksi sanaa! Toinen on kiitos ja toinen on kirosana!
Kiitos siitä, että olette siellä ja vielä erikseen siitä, että olette niin ihania., kannustavia ja mahtavia naisia (miehiä). Eilisen hauskat ja kannustavat kommentit saivat minut vähän välillä naurahtamaan, välillä pyyhkäisemään silmäkulmaa. Että minulle on sattunutkin lukijoiksi tuollaiset kultakimpaleet, kiitos!! Ja todella tarkoitan sitä!





Se kirosana tulee siitä, että mulla on flunssa ja ääni jossain! Siis nenätukossaäänikadoksissaflunssa! No mitäs ihmeellistä siinä sitten on? No se, että MINÄ EN OLE KOSKAAN KIPEÄ! Ihan oikeasti en ole. Kuulun siihen sakkiin, jolle on lapsena syötetty santaa ja pesut tehty kuravedellä ja siten omaan vastustuskykypanssarin, mihin ei tee reikää mitkään nuhat tai tuberkuloosit. Olisi työnantajan unelma, jos minulla se työnantaja olisi. Paitsi tänään, kun on tää FLUNSSA!





Ja nyt kun kuulumisia aloin päivittämään, niin sellainen vielä, että ihan telkku.comista osasin vihdoin katsoa, että meidän jakso Suomen kaunein koti ohjelmasta esitetään 11.11. Ensi maanantaina sarjan aloittaa kolme rintamamiestaloa ja seuraavan viikon maanantaina oli vuorossa "ullakot ja loftit" ja sitten kolmantena maanantaina osassa "kivitalot", ollaan me. Tosin jaksoesittelyssä mainittiin, että "yhdessä on asuttu kauan ja se on sisustettu tyylihuonekaluin", toisessa on "upea autotalli"ja "kolmatta ohjaa viimeisin automatiikka". Koska meillä ei ole autotallia ja taloautomatiikkakin loistaa poissaolollaan, me ollaan kai sitten tuo "tyylihuonekalukoti" , seriously? No kai siiten, kun jakson yhteydessä oli kerran kuvakin meidän makkarista.

EDIT!! Sain eilen illalla viestin tuotantoyhtiöltä, että jakso, missä kotimme esiintyy onkin numero 7. eli vaikka makuuhuonekuvamme olikin livahtanut tuohon kolmosjaksoon, on kotimme esityspäivä 9.12 ja jakson nimi  "Muutettu asuinkäyttöön".
.
Ihanaa on se, että nyt voin ihan rauhassa alkaa katselemaan sarjaa ja  muiden koteja, eikä heti tiistaina vielä tarvitse varata lentoa Siperiaan. Armonaikaa ystävät, armonaikaa!


Sellaista tänään. Mut tää lähtis nyt kiillottamaan niitä tyylihuonekaluja ja parantelemaan ääntänsä. Mulla on tänään treffit Teukan kanssa. Kenen Teukan, no Teuvo Lomanin kanssa tietty. Paikallisessa Rautiassa! Paikkakuntalaiset, nähdään siellä!

Kuvituksena tässä postauksessa on vanhoja random picsejä! Nyt en vaan kyennyt ottamaan uusia kuvia!

vali, vali, -tuija-





tiistai 22. lokakuuta 2013

Kasvot esiin

Hei. Suomen kaunein koti-ohjelma starttaa Mtv3:lla ensi maanantaina ja vaikka en vielä tiedä, olemmeko mukana jo ensimmäisessä jaksossa, alkoi ajatus ohjelmasta hiukan ahdistamaan. Ei siksi, että pelkäisin kotimme esittelyä vaan siksi, että oma naama lävähtää pian ruutuun. Olen aina ollut se, joka  piiloutuu kameran ulottumattomiin ja se, joka näyttää kuvissa idiootilta. Tähän asti olen blogannut lähes kasvottomasti ja ainut kuva minusta on ollut sivupalkissa oleva pieni otos. Niin pieni, ettei siitä kukaan taitaisi  tunnistaa. Mutta nyt viimeistään on aika astua esiin omalla naamalla, kohtahan se on jo tv:ssäkin!  Siis moi vaan kaikille, hauska tavata!



-tuija-


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Aurinkokylvyssä








Sateen jälkeen paistaa aina! Nämä kuvat nappasin juuri äsken ihanassa kirkkaassa sunnuntai-aamupäivän valossa. Valitettavasti päivä menee töiden parissa, joten valosta täytyy nauttia pääosin sisätiloissa. Ennen hihojen ylös käärimistä, lähden kuitenkin pikaiselle lenkille. Teille kaikille, toivottavasti yhtä ihanaa auringonpaistetta ja raukeaa sunnuntaita!

-tuija-


perjantai 18. lokakuuta 2013

Oma kuva














Uusin teokseni "Oma kuva", sai paikan vierashuoneemme seinältä. En ole niin tarkka "taiteen" laadusta, joten nämä omat teokset asettuvat sulassa sovussa  oikeiden taiteilijoiden rinnalle. Mutta, mitä mitä? Töihini on hiipinyt kuin salaa pastellisiä sävyjä, juuri niitä josta en pidä!! Vai pidänkö sittenkin?

-tuija-

Ihanaa perjantaita kaikille!


torstai 17. lokakuuta 2013

Eteinen

Tähän saakka syksy on kulkenut  eteenpäin sen kummemmin miettimättä tulevaa talvea. Sää on ollut kiva ja täällä päin myös aurinkoinen ja melko lämminkin. Upea ruska kruunasi komeuden ja olen nauttinut syksystä enemmän kuin vuosiin. Mutta ei näköjään tarvita kuin yksi sateinen ja harmaa päivä, kun alkaa jo ahdistaa. Siirsin pallovalot eteiseen iloa tuomaan, vaikka valon määrä mustien pallojen kanssa onkin lähinnä nimellinen. Joka ikinen tuikku tähän harmauteen on kuitenkin plussaa. Näissä kuvissa sai kirkkauden säätää jo kaakkoon, jotta kuvat eivät olisi kauttaaltaan harmaat. Mitenkähän tulevan talven kuvailuista taas selvitään?








Siitä huolimatta mukavaa torstaita, huomenna on jo perjantai!

-tuija-


P.S. BeckSöndergaard huiveja on tullut lisää joitain värejä. Tarjous -20% on voimassa lauantaihin klo 24.00 saakka  täällä koodilla Tuija20